Omituisia huomioita itseäni koskien

Juhannus meni ja ihan hauskaa oli. Päädyin kaverin kaverin kaverille grillaamaan ja ensimmäisen kaverin kanssa pidimme huolen siitä, että actionia riitti. Ykstyiskohtia en jaksa vielä paljastaa, mutta jos yleisö niitä haluaa, niin sitten kai on pakko. Saa kuumottaa kommentteihin. Korkki meni onneksi kiinni aaton jälkeen juuri kuten olin suunnitellutkin. Liian railakkaan juhlimisen jälkeen duuni on yhtä tuskaa.

Kohtuullisen railakkaan, mutta nielaistujen virvokkeiden määrässä mitattuna kuitenkin aika hiljaisen juhannuksen jälkeen pää on ollut täynnä vaarallisia ajatuksia. Kävin tänään testaamassa työnantajan tarjoaman ilmaisen punttisalin, mikä oli suunnilleen ainut liikunnallinen teko pariin vuoteen. Mikä mussa on vikana? Alkoholinkäyttökin on vähentynyt ja täysraittiuskin on alkanut kiinnostaa. Pelottavaa. Spaddunvetokin lähinnä nyppii, vaikka se oli ennen minulle henkireikä. Perkele.

Vuosien varrella olen jotenkin tottunut omaan rooliini, joka on lähinnä se läskin pellen rooli, tosin joko satunnaisella maailman syleilyllä tai haista paska-meiningillä. Toisaalta olen ehkä päässyt tai ainakin pääsemässä joistain vallinnutta tilaa yllä pitäneistä peloista eroon. En ehkä enää pelkää muuttua, tai jotain.

Tämmöstä tällä kertaa. Vähän terveempi elämä tekee blogeistakin tylsempiä. Sekin vielä.

Juhannus Helsingissä

Tänä vuonna kukaan ei uskaltanut kutsua minua polttamaan rantasaunaansa, joten vietä juhannuksen kaupungissa ensimmäistä kertaa eläessäni. Ainakin pääsen näkemään, onko kaupunki niin kuollut kuin väitetään. Muutenkin saattaa olla ihan hyvä viettää täällä vähän rauhallisempi jucci.

Viime vuonna oli nimittäin ihan pirun hauskaa Vaaapon mökillä. Apinoitiin oikein urakalla. Muuan Jani leikkasi itselleen natsiviikset ja juhannuksena nähtiin myös Stalin. Hengasin myös suuren osan aattoillasta munasillani, vaikka paikalla oli varmaan parikymmentä ihmistä. Oli kyllä hauskaa. Juhannusta seurannut darra sen sijaan ei ollut. Koti ja työpaikka kuhisivat liskoja vielä monta päivää korkin sulkemisesta. Noh, ei muiden hölmöilyä jaksa selvinpäinkään seurata.

Tästä juhannuksesta tulee varmaan vähän rauhallisempi. Ei aamusta iltaan dokailua ja Jack Daniels-pullo kädessä rokkitähteilyä. Toisaalta vähän tylsää, mutta ihan hyvä näin.

Juhannus on kuitenkin uuden vuoden, joulun ja vapun kaltainen dorka ryyppyjuhla, joka on usein vähän mukahauska makuuni.

Nojoo. parempia juttuja ens kerralla