Juhannus meni ja ihan hauskaa oli. Päädyin kaverin kaverin kaverille grillaamaan ja ensimmäisen kaverin kanssa pidimme huolen siitä, että actionia riitti. Ykstyiskohtia en jaksa vielä paljastaa, mutta jos yleisö niitä haluaa, niin sitten kai on pakko. Saa kuumottaa kommentteihin. Korkki meni onneksi kiinni aaton jälkeen juuri kuten olin suunnitellutkin. Liian railakkaan juhlimisen jälkeen duuni on yhtä tuskaa.
Kohtuullisen railakkaan, mutta nielaistujen virvokkeiden määrässä mitattuna kuitenkin aika hiljaisen juhannuksen jälkeen pää on ollut täynnä vaarallisia ajatuksia. Kävin tänään testaamassa työnantajan tarjoaman ilmaisen punttisalin, mikä oli suunnilleen ainut liikunnallinen teko pariin vuoteen. Mikä mussa on vikana? Alkoholinkäyttökin on vähentynyt ja täysraittiuskin on alkanut kiinnostaa. Pelottavaa. Spaddunvetokin lähinnä nyppii, vaikka se oli ennen minulle henkireikä. Perkele.
Vuosien varrella olen jotenkin tottunut omaan rooliini, joka on lähinnä se läskin pellen rooli, tosin joko satunnaisella maailman syleilyllä tai haista paska-meiningillä. Toisaalta olen ehkä päässyt tai ainakin pääsemässä joistain vallinnutta tilaa yllä pitäneistä peloista eroon. En ehkä enää pelkää muuttua, tai jotain.
Tämmöstä tällä kertaa. Vähän terveempi elämä tekee blogeistakin tylsempiä. Sekin vielä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment